En unelmoi elämääni vaan elän unelmaani...

Eipä tänne muuta.

Tai siis, kaikkea hyvää just nyt!!! :D Vähän on jäänyt unholaan tämä blogi-parkakin.

Mutta jotta pysyttäisiin ajan tasalla, on parempi päivittää tätä vaikka puolen vuoden välein. 

Oon kirjottanu viimeks talvella. Tuntui että moneen kuukauteen ei ollu oikein minkäännäköistä valonpilkahdusta, mitään asiaa mistä voisin tänne kirjottaa. Käytiin Rasalassa useinkin mutta en ottanu ees kuvia sieltä.

Einari löi jalkaansa tosi inhottavan vekin just ruununrajan kohtaan harkkareissa 21.4. Nyt sitä onkin sit paranneltu reilu pari kuukautta. Ensin se kävi Kouvolan klinikalla ja kun siellä ei saatu tolkkua asiaan niin oli vuorossa Laukaa. Laukaassa kaviosta poistettiin pala lyömäkohdasta jotta kavio paranisi. Varsinaista paisetta sieltä ei löytynyt mutta kipeä se on ollut. Klinikan jälkeen illalla saatiin vielä ylimääräisiä tykytyksiä siitä kun ori päättikin sitten vähän ähkyillä. Onneksi se meni ohi nopeasti kipulääkkeellä ja liikutuksella. 

Einari päiväheinillä

Sen kohdalla tilanne on se että Laukaassa tehdyn operaation ja erikoiskengityksen jälkeen sitä on alettu ajamaan ja se kävi radalla hölkkähiitillä ensimmäisen kerran haaverin jälkeen 9.7.

Jarra on edennyt aikataulun mukaan, mikä on aivan uskomattoman hämmästyttävää. Se ei alkutalvesta ollut oikein hyvä mitenkäänpäin. Sitä pomputti, se oli haluton juoksemaan ja säpsähteli kaikkea.

Hiitillä kevättalvesta

Huhtikuussa se vietiin klinikalle kun tiedossa oli että sillä on sudenhammas toisella puolella mikä pitäisi poistaa. Valmentajaa myös mietitytti se kun se ei käyttänyt toista takajalkaansa yhtä hyvin kuin toista. Onnekseni Huhtikuun loppuun saakka suoritettiin vielä suomenhevosten kasvuhäiriötutkimuksia ja Jarrahan sitten osallistukin sellaiseen. Siltä kuvattiin kaikki jalat melkeinpä samalla kustannuksella mitä sen toisen takajalan kuvaaminen olisi maksanut.

Todistus osallistumisesta

Lausunto oli tälläinen: Kuvattiin mej ja mtj vuohisnivelet, kintereet ja takapolvet, Kintereet hieman ahtaat, vtj:n kintereen alimman nivelraon etupinnalla hyvin lievää terävyyttä, takapolvien telat hieman pystyt/jyrkät, ei kasvuhäiriöön viittaavia irtopaloja tai rustoharventumia.

Klinikan jälkeen se kengitettiin niin että huonompaan takajalkaan laitettiin painavampi kenkä. Ilmeisesti se on nyt siitä vähän parantunut. Hampaan poisto sensijaan vaikutti koko hevosen olemukseen. Ja kyllähän sen tietää että jos suussa on tosi kipeä hammas niin kaikki on vituillaan. En ole vieläkään ite ajanut sillä kun kahdesti mutta valmentaja sanoi että ajettavuus parani huomattavasti hampaanpoiston jälkeen. Hevosesta tuli myös muuten paljon lunkimpi tapaus. Osaahan se vieläkin säpsyä ja olla hankala mutta ainakin miun mielestä muutos on ollut suuri.

Nyt sitten Kesäkuussa koitti se aivan mielettömän huima päivä.

En muuta sano kun että VOI KYYNEL sitä ilon määrää kun Jarra juoksi aivan mielettömän sisukkaasti keulasta nuoret-lähdön kakkoseksi Lappeenrannassa. Mie vähän itkinkin siellä. Ihan jäätävä tunne kun olet varautunut siihen että se ei kestä kahden muun kilpatoverin kyydissä lainkaan ja sitten se kuitenkin lätkyttää menemään maaliin saakka siinä toisen kanssa. Siinähän se sitten tuli koelähtökin suoritettua ajalla 49,4.

23.6. Lappeenranta. Nuoret-lähtö

Lämmityksestä

Sehän on ihan kilpahevosen näköinen!!! Miun tuittupää tamma.

Odotuksia ei ollut ja oli pienoinen yllätys kun miulle ylipäätään selvisi se että se on ilmoitettu nuoret-lähtöön. Olin varma että Jarra ei niitä ehdi juoksemaan kun niiden takaraja oli Kesäkuun lopussa.

Värimme on punamusta :)

Valmistaudutaan koitokseen

Nyt sitten odotetaan seuraavaa siirtoa. Kilpaa sillä tuskin ajetaan tänävuonna, luulen että nuoret-lähdössä oli melkeinpä kaikki pelissä. Ei sitä tosin oltu käytetty radalla ennen sitä kuin kaksi kertaa mutta kuitenkin. Ihan hulluja vauhteja menevät jo nollasarjoissakin, ei sinne mukaan kannata lähteä millään keskentekoisilla hevosilla.

Jarra

You and I

Huispa on kilpaillut muutaman kerran ja kesälomalla pääsin raveihinkin mukaan. Käytiin Lahdessa ja Joensuussa kokemusta hakemassa. Viimeksi tuli keskeytys ja epäilys onkin että sillä olisi joku virus. Pekiä, Kimmoa, Varpua ja Velhoa treenataan, niistä kuullaan hyviä uutisia toivottavasti myöhemmin.

Enskasta eli Perttu Riimulaisesta piti tulla keväällä ruunapoika mutta sitten kävikin niin että siltä puuttui toinen palli. Nyt se puuttuva palli on kuitenkin havaittu ja niistä yritetään päästä eroon syksyn aikana. Riimulainen oli Lennin kanssa jonkun aikaa laitumessa ettimässä sitä palliaan mutta sitten sille tuli ihan hirveä naisen kaipuu ja se karkasi pari kertaa sillä seurauksella että se sai muuttaa lankkutarhaan. Kesäloma ja varsa-aika on siis sen kohdalta ohi ja sen treenaaminen on alkanut. Oppariin se tuskin menee eikä sitä ilmeisesti edes haaveilla.

Lenni ja Perttu Riimulainen

Ja sittenhän on ne laitumessa olevat Tuutsi, Lada, Lenni ja Juuso-poniini. Muutama ajolle opetusta vailla. Työnsarkaa syksyyn :)

Näinpä täällä. Paljon hyvää mutta myös huonoa.

Muuta en tiedä mutta kyllä se on pitkä ja kivinen tuo hevosen tie ravihevoseksi.


Lopuksi kuvia Jarran ja Einarin yhteishiitiltä tältä viikolta.

  

Elossa

Hiljaiseloa on vietelty taasen, ajattelin kuitenkin ilmoittaa että elossa ollaan :)

Kelit on olleet aika hyvät hevosten ajamiseen.Itekkin oon päässy taas vähän ajamisen makuun
kun olen päässyt ajamaan Enskalla, Varpulla, Pekillä ja Einarilla.
Jouni aurasi traktorilla Karhusjärven jäälle kunnon baanan missä on voinut ajaa juoksuakin.

Mie ja Einari

Ja hangessa on ollut hyvä tarpoa. Pienellä reellä, parireellä tai koppiksilla. Parirekeä on vetäneet
lähinnä Kimmo ja Huispa. Tahvananajot ajettiin Kimmolla ja Tuutsilla, joka sekin tähtää kesällä radoille taas useamman vuoden taon jälkeen.

Jarra voi hyvin, sille on annettu nyt reilun kuukauden ajan magnesiumia reilusti. Tarkoituksena on ollut nähdä että auttaako se siihen sen "pingottamiseen" ja kimpoiluun. Ihan ok se on kai ollut, ei ole ainakaan vielä käynyt käskyä hakea se pois. ;)

Jarra

                                                              
Einari kosketti jalkansa tarhassa viime vuoden puolella ja nyt vihdoin se haava on mennyt umpeen.
Onneksi ei pahemmin käynyt vaikka haava näyttikin todella hurjalta. Jänteen rikkoutuminen ei ollut kovin monen sentin päässä. Sillä on sen jälkeen pidetty suojia ja putseja tarhassa ja se on päässyt aiemmin sisälle. Jännä hevonen kun se jo päiväheinien jälkeen pyytää portilla sisälle.

Einari

Keke (Peki) menetti pallinsa viime vuoden puolella ja siitä on tullut nyt oikein mukava ruunapoika.
Näykkimiset ja orimainen käytös jäi aikalailla taakse kokonaan. Sitä on myös käyty nyt treenaamaan kuten ennenkin kun siltä siis poltettiin myös jänispatit vähän ruunaamisen jälkeen. Eiköhän tuosta peli vielä tulene!

Juuso-poniakin on jo vähän laiteltu, joulupukki toi valjaat ja sitä on muutaman kerran ajettu takaa. Pallit siltä vielä pitäs heittää kankaalle.

Juuso-poni ja tytöt valjastusopissa

Talvisten ajokuvien myötä toivotan hyvää alkavaa helmikuuta kaikille! :)

Jarra ja Kimmo

                                          

4-veet jäällä

Keke tai Peki, kummin vaan. 4-v tuore ruuna.

                                                     

Mie ja Varpu, 3-v tamma.

Hyvää Joulua!

1.53 LÄPI!

Se olisi sitten opetuslähtö ajettu miun tuittupää tammalla :D

Lähdettiin raveihin kolmen maissa, opetuslähtö oli klo 16.30. Pientä jännitystä aiheutti Jarran kiinnisaaminen tarhasta, se intoutui taas revittelemään ja pukittelemaan sekä leikkimään kissa-hiiri leikkiä. Lankaan tosin meni, ei se voinut taaskaan vastustaa vihreää ruohotukkoa jonka vaivalla keräilin omenapuiden juurilta ja sieltä missä vähänkään vielä vihersi.

Hirveellä tohinalla kamat kasalle, hevoset käytävälle ja puunaamaan... Harjasin, selvitin hännän ja harjakset sekä väänsin nutturan tamman otsalle. Se on niin topakka neiti että juoksee nuttura tiukalla :D Huispa oli myös ilmoitettu raveihin neljänteen lähtöön juoksemaan. Se sai saman käsittelyn kun Jarra, tosin otsalle väännettiin letti. Sitten vaan loimet niskaan ja koppiin.

Lähettiin Jounin kanssa kahestaan, ja jo matkalla toivoin että siskonsa tulisi myös auttamaan varikolle. Onneksi Niina ilmestyikin melkeinpä heti sinne. Huispalla ei ollut mikään kiire joten se jätettiin koppiin odottelemaan.

Jarra saatiin nopeasti valmiiksi ja se käytiin tunnistamassa. Ihmettelin kun ratahenkilökuntaan kuuluva nainen kattoi miuta jotenkin omituisesti hymyillen ja tutkaili hevosen papereita tarkkaan. Jälkeenpäin sitten selvisi että juuri tämä kyseinen nainen oli harkkareissa nähnyt Jarran vimmatun pukkikohtauksen jonka kokolaput saivat aikaan... Ajatellut varmaan että "Ei hitto, nää on ihan hulluja kun ovat tuollasen oppariin ilmoittaneet"

 Kuva harkkareista ne pahamaineiset kokolaput päässään

 Kameraa ei opparissa valitettavasti ollut mukana mutta
harkkarikuvat saavat nyt kuvittaa tämän tekstin...

Juuri kun Jouni lähti katokselta radalle lämmittämään paikalle ilmestyi iloinen joukko tuttuja ihmisiä. Jarran kasvattajat olivat lähteneet ystävineen paikan päälle katsomaan tamman raviuran ensimmäistä askelta. Oli ihana yllätys nähdä heidät vaikka miun jännitys ja pelko vaan lisääntyi entisestään kun yleisöäkin oli tullut paikalle :D

Jouni ei enää tullut katokselle ollenkaan vaan lämmitti hevosta vähän pidempään radalla. Kotoa lähtiessä Jarra tuntui olevan kuin lentokone mutta radalla se onneksi rauhottui huomattavasti. Ja eipä mennyt kauaakaan kun kuuluttaja alkoi kuuluttamaan opetuslähtöön osallistuvia hevosia lähtöpaikalle.

Aika tuntui pysähtyvän kun hevoset pyörivät volttiringissä ja ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen kajahti "Yksi... kaksi... AJA!" Ja niin ne pyrähtivät matkaan, Jarra pääsi keulaan ja sai rinnalleen Okkolinin ajaman Rannan Rinsessan. Ensimmäinen 500 meni ajalla 2.00, toinen 58.0, kolmas 46.0 ja viimeinen 500 tultiin 48.0. Loppusuoralla Jarra menetti keulapaikkansa Vinha-Topille ja saapui toisena maaliin ajalla 1.53.

Linkki opetuslähtöön

Aivan mieletön tunne!!! Läpi meni, aivan käsittämättömän huippua. Ja mitä parasta, hevonen toimi hyvin. Ohjastajakin tuntui olleen tyytyväinen. Tavoitteena oli ollut alun perin että 50 % neljästä tallin nuoresta hevosesta menee opetuslähdön ajallaan, ja Jarra nosti sen luvun jo 75 prosenttiin. Einari aloitti, Kimmo juoksi opparin vajaa kuukausi sitten ja Jarra nyt. Kekellä sitä ei ole tarkoituskaan enää ajaa, sillä siitä tuli pari päivää sitten ruunapoika. Jos se huutelu jäisi vähemmälle ja se keskittyisi paremmin juoksemiseen.

Nuoret- lähtöjä suunnitellaan sitten vasta ensi vuoden puolella. Nyt ei ole enää kiire, tavotteissa ollaan :)

Kiitos punatukkaiselle tästäkin elämyksestä! <3

Jännitystä ilmassa

SE hetki on koittanut. Vaikka tiesin että se tapahtuu nyt, silti listat nähtyäni rupesin tärisemään ja jännittämään ja voimaan pahoin :D


_Opetuslähtö_

APUA!!!!!

Miun tuittupää tamma on osallistumassa opetuslähtöön! Ihan mieletöntä että ollaan päästy tähän pisteeseen. En olisi ikinä uskonut että Jarra kehittyy vuodessa niin, että sillä voidaan edes harkita opparia. Tämä on jo saavutus sinänsä. Ja jos se ei mene sitä läpi niin se ei haittaa koska olen jo tyytyväinen tähänkin tilanteeseen.

Tämä päivä on muutenkin erityislaatuinen, sen lisäksi että Jarra ilmoitettiin tänään opetuslähtöön, on se myös ollut tasan vuoden miun omistuksessa. Etappi sekin!

Tässä vielä viime lauantaisen harjoitusravilähdön tulokset...

Lähtö 5 tas.ajo 2100 m 2.00,0 (tasavauhtinen)

1. 1 Jarra/Jouni Heimala 57,9
2. 2 Jottamoinen/Tapani Hautala 58,5

 500 m väliajat. 61,0/1-58,0/1-58,0/1-54,5/1


Ja muutama kuva vuoden takaisesta ensimmäisestä kohtaamisesta...

Kolmen kuukauden päivitys

Niin se kesä sitten vierähti, synkäksi syksyksi kääntyi.

Meille kuuluu hyvää ja hevosmaailmassa on tapahtunut vaikka mitä uutta.
Rasalassa ollaan oltu taas melkeinpä joka viikonloppu, milloin ollaan nostettu perunaa tai vietetty varpajaisia. Olen myös käynyt jonkin verran auttelemassa hiitillä ja harjoitusraveissa.

Rasalaan syntyi 25.9. ihana pikkuinen hevosmies. Nyt on vauvan tuoksua talo täynnä! Tekisi mieli olla siellä kokoajan hevosia hoitelemassa ja vauvaa paapomassa mutta nämä työt vähän sotkevat jälleen... Viikonloputkin menevät varsin tehokkaasti kiväärin seurassa hirvipassissa istuen.

Työkuviotkin on muuttumassa vuoden vaihteen jälkeen, jolloin siirryn Lappeenrantaan myyjäksi. Oma myymälä Parikkalassa valitettavasti lakkautetaan. Tavallaan ihan kivaa, pääsen töiden jälkeen tallille... Siinä vaan on se vaara että on kotona vasta iltakymmeneltä. Ei hyvä homma, varsinkaan kun omat lapset ovat noin pieniä vielä.

Tässä kävi sellainenkin hassu homma että vahingossa ostettiin yksi hevonen lisää. Talliin muutti 12.9. uusi lämminverinen. Enricosin, tuttavallisemmin Enska tai Pizza, tarttui meidän matkaamme Ypäjän hevoshuutokaupasta. Ostamaan ei lähdetty, ei todellakaan. :D Lähtiessä oli jo tieto että taloon ei välttämättä mahdu enää yhtään hevosta. Mutta vahingollehan ei enää mahda minkään, varsinkaan sen jälkeen kun se on jo tapahtunut.

Enska kävi muutama viikko huutokaupan jälkeen Laukaassa irtopalaleikkauksessa koska sillä oli molemmissa kintereissä isot irtopalat. Leikkauksesta se on toipunut toistaiseksi hyvin.

Luonteeltaan varsa tuntuisi olevan rauhallinen, saa nähdä miten ajaminen alkaa sujumaan. Se on siis ajolle opetettu ja jonkun verran jo ajettukkin. Einariin verrattuna se näyttää vielä tosi varsamaiselta ja takakorkealta. Einari oli siis jo vuosi sitten paljon kompaktimman näköinen tapaus.

Suku on Enricosinilla ihan mukava varsinkin emän puolelta. Emä, Caravan Lane on jättänyt mm. Amanda Duon 12,7aly (Villinmiehen tammakilpailun 4. sija,  St Legerin 3. sija kaksi kertaa, Tammaderbyn 2. sija ), Elvis Duon 12,7aly (3-v kymenlaaksoajon 3. sija) ja Fabrice Duon 14,3ake (3-v biofarm cupin 3. sija, Kriteriumin 7. sija).

Isä Berto Primon ensimmäinen Suomessa syntynyt ikäluokka on nyt 4- vuotias, parhaimpina Make me Happy 13,8ake ja Berto Vaikko 14,5aly.

Enricosin

Kirjoitustauon aikana tallista lähti taivaslaitumille maailman kiltein Kaipia- ruuna, jonka kilpaura ei enää valitettavasti jatkunut jalkavaivojen vuoksi ja sunnuntaina 21.9. haettiin Velho-ori takaisin kotiin kanavanlaidalta orilaitumelta. Siinä hevosvaihdokset, muuten mennään samalla kokoonpanolla.
Velho muuten valittiin kilpailukutsut-lehden kuukauden varsaksi tässä kuussa. :) Hempatin Vempatti, erikoisen näköinen eläin. Näinköhän kantaa sabino-geeniä tai on väriltään suomenkirjava? Olisi kiva testauttaa.

 

Eldon Web

Einari suoritti opetuslähdön 29.8. Lappeen radalla. Sillä on käyty harjoitusraveissa ja Nuoret- lähdöissä pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla juuri ennen lähtöä se alkoi ontumaan ja joutui jäämään pois. Ontuminen johtui todennäköisesti kavioon jääneestä kivestä koska ongelma poistui yhtä nopeasti kuin alkoikin. Toisella kertaa päästiin jopa juoksemaan, saldona oli tosin hml. Hyvin varsa kuitenkin juoksi, kolmantena tuli maaliin ajalla 25,9. Parasta oli se että se pääsi juoksemaan monissa eri asetelmissa; toisten takana, pussissa, rinnalla jne. Hyvää harjoitusta nuorelle pojalle.

Einari hiitillä

 

Opetuslähdössä 29.8.

 

 Linkki opetuslähtöön.

Se on sellanen Jäbäleissöni. Leisönin Jäbä. Tuo Einari-poika :) Monta lempinimeä jo siunaantunut :D

 

 

Sitten se erityinen hevonen... Jarra-tyttönen.

 

Jarra on kehittynyt ihan kivasti. Toimii hyvin, tosin toisen hevosen kanssa ei ole juurikaan ajettu. Yksin lähinnä. Haaveissa, eikä enää edes niin salaisissa, siintää opetuslähtö. Vauhti kai riittäisi, mutta vähän pitäisi reenata vielä. Varsinkin sitä toisten kanssa juoksemista. Ja jos sitä opetuslähtöä ei haaveista huolimatta juosta, niin sitten ei. Pakko ei ole. :)

 

 

 Peltotreeniä

 

 

Jarra pääsi elämänsä ensimmäisen kerran radalle 13.9. Koppiin meno oli aluksi vaikeaa, mutta nyt neljän radalla käyntikerran jälkeen se sujuu jo hyvin. Radalla Jarra käyttäytyi aivan kympin arvoisesti, ei sätkyillyt eikä panikoinut mitään. Se oli jopa vähän pelottavan rauhallinen.

 

 

 

Omistajaa jännittää.

 

Haaveillaan...

Harjoitusraveissakin käytiin jo. Sitä ennen oltiin kerran käyty kolmen muun 3-vuotiaan tamman kanssa hiitillä. Hiitillä se meni hyvin, eikä ollut huomaavinaankaan toisia. Volttasi hienosti, kesti hyvin mukana ja juoksi keulassakin. Vauhti oli tosin reilusti päälle kahden minuutin.

Harkkareissa sitten se päättikin että ei mene yhtään mihinkään. Ihan kun olisi mennyt käsijarru päällä. Päätään vaan viskeli eikä pyrkinyt yhtään toisten perään. Kaksi kierrosta kuitenkin juoksi mutta tyyli ei ollut mikään paras mahdollinen. Kilpailuviettiä tuohon pitäisi jostain saada, ja sitähän ei taida saada muuten kun ajamalla porukassa. Olen kuitenkin hyvin hyvin onnellinen siitä että se toimii kaikissa tilanteissa, se EI POMPI, ei häiriintynyt kilpakärryistä, ei pomppinut niitä säpäleiksi, on mukavan rauhallinen katoksella (Mitä nyt hörisi ja hirnui kaikille kavereille ympärillä) ja on miun itteni käsiteltävissä.

Hyvällä mallilla siis ollaan. Jatkoa odotellessa...

Heinäkuun terveisiä

Meikäläisellä alkoi sitten loma!! Loma starttasi käyntiin heinätöillä, nyt on ihania rapsakoita, kuivia paaleja koko tallin vintti täynnä. Reilu 4000 pientä paalia niitä taisi tulla. Kerrankin saatiin koko satsi kokonaan kastumatta katon alle.

Olen käynyt Rasalassa melkein joka viikko, välillä päässyt ajamaankin. Muutaman kerran ollaan käyty 3-v oripoikia Jounin kanssa kahestaan ajamassa. On se ihan huisin mukavaa, tuntuu että kasvaa sarvet päähän. Tekee mieli pyytää hevoselta enemmän, mut sit toisaalta pikkusen hirvittää kun miulla ei sitä ajokokemusta niin paljoa ole. Mutta onneks nuo miun ajokit on olleet sellasia helppoja, ei oo ollu paniikkia että en sais pidettyä.

 

 

Jarra on pyöristynyt, se on vähän saanu massaa harjakatto-selkäänsä. Persauksetkin on jo vähän pyöräköityneet. Sillä on ajettu koko kesä säännöllisesti ja kauramäärääkin on lisätty.

Heinäkuun 6 päivä tuli tasan puoli vuotta siitä kun se muutti Rasalaan. Hevonen on muuttunut siitä kyllä aivan totaalisesti, joten voi sanoa että siinä kotiutumisessa meni se 6 kk. Tamma on tallin kovin hörisijä ja höpöttelijä, jos Einaria ei lasketa (ruoka-aikaan). Pikkuviat on poistuneet, nykyään se antaa kiinni vaikka tietäisi että joutuu lenkille ja pomput ovat jääneet (kai lähes kokonaan).

Sivusta olen seurannut että varusteet ovat vähentyneet, enää ei ole huppuja, lappuja, häntäremmiä eikä potkuremmiä. Kärrytkin on vaihtuneet koppiksista hiittikärryihin.

Mutta näistä muutoksista iloitaan, todellakin :)

 

 

 

Eilen Jarra kävi elämänsä ekan kerran suihkussa. Muuvit oli kyllä kohillaan kun vettä alkoi valua päälle... Silmät vaan pyöri päässä :D Hyvin tosin rauhottui siihen.


Ja pesun jälkeen tietenkin tarhaan piehtaroimaan... Voi elämä.

 

 

Jäbäleissön <3

 

Huispasta löytyi tällainen kuva Lappeen raveista keväältä. :)