Tyttöä villittää aina toisinaan

Jarraa villityttää hyvinkin usein. Pitää esittää kaikenmaailman pukkeja, hyppyjä, pään viskomisia ja pelleilyitä. Varsa mikä varsa.

Homma etenee...

Ajettu on, suht säännöllisesti. Hyvin menee toisinaan, välillä on saanut niitä kohtauksiaan. Olin reilu viikko sitten kyydissä ja oih, hevonen toimi kuin vanha tekijä. Kääntyi markanlantilla eikä kertaakaan sätkyillyt vaikka autokin tuli vastaan. Ja jaksoi miusta yllättävän hyvin niinkin ajamattomaksi hevoseksi.

 

 

Nooh... tulihan sieltä sitten ne rasittavat pukkilaukat viime lauantaina. Jouni lähti ajamaan yksin mutta mie kiipesinkin kyytiin kun temppuilu alkoi heti kotipihasta päästyä. Ihme leikkijä se on, tuntuu että ei kuitenkaan ihan vielä tajua kunnolla että mitä siinä aisojen välissä kuuluisi tehdä. Onneksi sentään pysähtyy ja on ohjattavissa. Häntää on pidetty nyt kärryissä kiinni, mutta ei tuo näyttänyt paljoa hyppimistä vaikeuttavan. Mutta kyllä se siitä, edelleen niitä pikkuvikoja ;)
Valjastaessa on tosi rauhallisesti ja muutenkin käyttäytyy siivosti.

 

 

Tällä viikolla hevosilla on huiliviikko, Rasalan väki viettää talvilomaa Paljakassa.
Ja sunnuntaina sitten Huispa onkin tositoimissa Lappeenrannassa. Se oli viime viikolla hieno kakkonen Kouvolassa! :)

 

 

 

 

 

 

Lopuksi täytyy vaan todeta että ei se talvi sitten tullutkaan.... Lunta ei kehtaa enää tässä vaiheessa toivoa :D

Talvihuilia ja ilon hetkiä

Käväistiin Meken kanssa viime viikolla talvea karussa Kanarialla, Playa del Inglesissä. Meke sai huilia hevoshommista ja mie myyjän työstä. Meillä alkoi töissä vielä täysremontti, koko myymälä laitetaan ylösalaisin ja muutetaan osa tuotteista uusiin tiloihin. Ihanaa, saan hevostarvikkeet ja puutarhatarvikkeet ihan mahtavasti esille!! Innolla palasinkin lomalta työn ääreen suunnittelemaan ja toteuttamaan ideoita.

Inglesissä oli oikein lämmintä, nahka ruskettui kivasti. Vuokrattiin yhtenä päivänä autokin ja käytiin saaren keskellä vuoristossa ajelemassa. Kerrankin oikea loma ja vieläpä siskon kanssa kahdestaan. Saatiin nukkua paljon, ei tarvinnut tehdä ruokaa eikä muitakaan arjen asioita.

Kotiin palattua jännitin hirveästi että onko lunta satanut ja mitenhän se Jarran ajamisen laita on... Sillä oli parin viikon tauko harjoituksissa kun odoteltiin sitä lunta. Nooh, lunta ei ollut sen enempää kuin lähtiessä mutta olihan se Jouni sillä ajanut Marin kanssa. :D  Ja jopa kolme kertaa. En edes uskaltanut haaveilla että olisvat sen kanssa taistelleet mutta hyvä näin. Muutaman kerran oli saanut parit säkärit, pientä pukkia oli sadellut.

Kehuja se kuitenkin sai ohjattavuudesta, herkästä suusta ja reippaasta asenteesta. Varsan metkuja vaan ne kiemurtelut ja pomppimiset. Aiemmin se sätkyili siitä kun aisat koskivat kylkiin mutta nyt oli riemastunut ihan suoralla tiellä.

Tällä viikolla ovat ajaneet nyt Meken kanssa pari kertaa, ensin kävivät jäällä hölkkimässä ja tänään ajoivat Konkkamäessä pari kierrosta. Siellä on sellainen suojainen muutaman kilometrin metsälenkki mitä pääsee ajamaan ympäri. Tie on pehmeää hiekkaa ja siellä ei ole muuta liikennettä. Tänään oli kuitenkin ollut metsätyömies autoineen ja motoineen siellä. Tamma oli kuitenkin ollut ihan lunkisti vaikka puukin oli kaatunut ihan vieressä. Huippua! :) Mie iloitsen täällä ihan kaikista pienistäkin edistysaskeleista. Se on huomattu että huonojakin hetkiä tulee, siispä hyvistä on otettava kaikki irti. Ja se on takuuvarmaa että pomppimiset eivät ole vielä ohitse, se vielä tulee kokeilemaan rajojaan mutta niistä selvitään!

Ajoreissut on toteutettu nyt aamuisin koska Jarra ei oikein tahdo antaa kiinni tarhasta. Se tajuaa että joutuu kärryjen eteen, silloin on siis aika hyppiä ja pukitella ja laukata tarhaa ympäri päätä viskellen :D Villi tapaus. Hankalaa kun se ei ole minkään herkkujenkaan perään, siinä ei auta leipien tai porkkanoiden kanssa mennä pyytelemään. Illalla antaa kiinni kun muut on otettu sisälle. Ei kuitenkaan tahdo jäädä yksin yöksi ulos. Mutta nuo on pikkumurheita, eiköhän tuo oppine...

 

 

Huispa oli tänään kolmas Lahdessa, onnet Rasalan suuntaan totosijasta! :)

Kuusikon harvennusta

Käytiin tänään Meken kanssa hakemassa hevosille vähän tekemistä metsästä. Vetojuhtana toimi hienosti miun vetokoukuton Mazda :D  Heitettiin pieniä kuusia joka tarhaan niin saivat nujuta niiden kanssa.

Mukavaa katsottavaa :)

 

 

 

 

 

Jäällä

Tänään käytiin jäällä. Sinne pääsivät juoksemaan Kaipia, Huispa ja Keijo. Pitkä Karhusjärven selkä oli jo niin hyvässä jäässä että kantoi hevosen. Mie olin kameran kanssa kuvaamassa kun Meke ja Jouni ajoivat. Paisteltiin lasten kanssa laavulla makkarat ja nautittiin ihanasta aurinkoisesta sunnuntaipäivästä.

Jarralla ei ole nyt ajettu muutamaan päivään, pellot on niin jäässä että sinne ei ole oikein asiaa. Kärrejä pomputtaa tosi paljon ja muutenkin maa on niin kovaa. Lunta siis odotellaan vieläkin. Sen suhteen ei tosin ole helpotusta luvassa vielä pariin viikkoon, mutta eipä tuo hevonen tarhassa rikkikään mene, odotellaan siis. Ennemmin odottaa maltilla hyviä kelejä kun hajoittaa hevosen/itsensä sen kanssa. Tamma kuitenkin tuntuu sen verran säpäkältä jotta sen kanssa saa olla varovainen.

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin... :)

 

Arkea ja ravikilpailuja

Uudenvuoden jälkeen ollaan käyty Rasalassa kerran, loppiaisena. Huomenna olisi taas tarkoitus mennä Jarraa katsomaan.

Tallissa on tapahtunut taas muutoksia, kotonaan huilimassa ollut lämminverinen Kaipia muutti takaisin treeniin. Talli tuntuikin vähän tyhjältä ilman sitä vaikka täysi hevosiltaan onkin. Kaipia on aina ollut tallissa, se kuuluu kalustoon. :)

Meke ja Jouni heittivät torstaina ravireissun Lahdessa Huispan kanssa. Pieni suuri hevonen saavutti kahdeksannessa lähdössä hienon toisen sijan. Takana oli reilu kuukausi taukoa sairastelujen takia mutta hyvin tuo ravasi. Mie jännitin kotona TotoTV:n ääressä, jännä miten hommaan pystyy eläytymään niin hyvin että sydän hakkaa tuhatta ja sataa :D

 

Huispa

 

 

Nuoria hevosia on ajettu säännöllisesti, niistä ei sen suurempaa kerrottavaa ole. Ajohevosia on Kaipian tulon jälkeen nyt 7. Jos ei kaksivuotiaita suomenhevosvarsoja lasketa.

 

Myös Jarralla on ajettu pieniä lenkkejä. Loppiaisena se näytti miulle mallia pukkilaukasta aisojen välissä. Menin Jounin kyytiin ja käytiin pieni rinki pellolla ajamassa. Takaisin tullessa käännyttiin sikalan kulmalla vähän jyrkemmin, aisa otti vähän oikealle sivulle kiinni ja siitähän sitten syntyikin pieni sirkus. Hyppäsi pystyyn ja jatkoi etenemistään pukkilaukalla tallille saakka. Mie hyppäsin kyydistä pois pihassa ja Jouni käänsi takaisin päin. Parempi opettaa heti että kyseisellä tyylillä ei saavuta pihaan, vaan siihen kävellään rauhallisesti. :D

 

Valjastaessa se ei ole enää sätkyjä saanut, ainoa hankala asia on vielä se aisojen kosketus kääntyessä.  Mutta ajokertoja vaan, kesällä se on jo konkari aisojen välissä ;) (Pakko uskoa)

 

Ei miusta kyllä olisi varsan opettajaksi, varsinkaan 3-vuotiaan. Siinä on voimaa jo kuin pienessä kylässsä.... Mutta onneksi talon väki tuntuu pärjäävän Jarran kanssa, uskaltaavat opettaa vaikka se välillä sätkyileekin. Lunta odotetaan vieläkin, treenaaminen on hieman hankalaa kun sitä ei ole. Rekiajot jää väliin ja tiet muuttuivat taas koviksi pakkasen myötä.

 

Kirjoittelen taas kuulumisia kunhan saan uusia kuvia :)

 

Kuvapäivitys

Tämä on niin mahtavaa, että pakko tehdä päivitys kuvien muodossa. Jarralla on nyt ajettu jo muutaman kerran kärryjen kanssa, tänään oli ensimmäinen päivä jolloin taluttajaa ei tarvinnut ollenkaan. Jouni on hoitanut ajamisen, tänään auttelemassa oli Mari. Marilla on myös oma 3-vuotias Joihurilainen suomenhevostamma Rasalan tallissa.

Ensin on muutama kuva tapaninpäivältä kun ajettiin sitä takaa, ja loput kuvat tältä päivältä tositoimista. Jarra oli jopa saanut loimen niskaan ajon jälkeen, ihan kuin oikeat ajohevoset!!! ;)

(En ole yhtään innoissani, hypin muuten vaan tasajalkaa :D)


Kaikki kuvat eivät ole kauhean tarkkoja, ulkona oli jo hämärää ja se vaikeutti kuvaamista ilman salamaa.