Joulu lähestyy...

 

 

 

 

Jarrasta ei vielä tälle vuodelle saada tahvananajo-hevosta, mutta kenties vielä joskus? ;) Käväistiin viime viikonloppuna jouluostosten lomassa Rasalassa, ehdin vähän rapsuttelemaan tammaakin. Talon nuori väki oli lomalla, lomittaja hoiti hevosten syötöt ja ulos/sisään viennin. Lomittajalla ei Jarran kanssa aluksi oikein sujunut, eihän se sitten antanut kiinni aitauksesta. Ei ollut päästänyt paria metriä lähemmäs ja sitten oli pukitellut ja hyppinyt ja juossut ympäri tarhaa kun muut menivät sisälle. Nooh, muutaman päivän harjottelun jälkeen alkoi lomittajankin kanssa sujumaan. Kehui tuo hevosta että on ystävällisen oloinen tamma vaikka vähän häntä koettelikin.

Ilmeisesti se ei vain tajua sitä että lähestytään käsi ojossa päätä kohti. Kasvattajillaan sille on laitettu naruriimu päähän, siis ensin menty kaulan luo ja kiedottu naru ympäri. Mutta pikkuhiljaa, oppiihan se. Sisko on nyt saanut sen ihan hyvin kiinni kun on ensin vähän rapsutellut ja sitten ottanut riimuista.

Inhottavaa kun tuli tälläiset huonot ilmat, kaikki tiet ovat tosi liukkaat ja kovat. Ajo-opetuksesta ei oikein tahdo tulla mitään. Ja luvannut tällaista säätä vaikka kuinka kauan... Saa nähdä meinaavatko laittaa sille kengät jalkaan vai vuolla vain. Kauhistuttaa jo valmiiksi että miten se käyttäytyy, vaikka hyvin tuo antoi jalkansa nostaa.

Ja eiköhän tuo saada nopeasti ajollekkin opetettua, miulla on siihen vahva luotto! :)

 

 

 

 

 

Iloista joulunaikaa <3

 

 

 

 

 

 

 

 

Miku <3 Hevosista parhain. Antaa rekiajoa pilvien päällä. Tässä kuvassa viimistä kertaa tahvananajossa viime talvena.

 

 

 

                                                         


                                                                Riemukas ajoporukka.